Miten maistellessa voi tuntea, miltä alueelta kahvi on peräisin? Antti Kahviopas kahvi kahvipavut Jaa: Link copy Millaiset erikoispiirteet ovat tyypillisiä maailman eri alueilla kasvaneille kahveille? Miten tunnistat Guatemalassa viljelty kahvi ja millä tavoin se eroaa kenialaisesta kahvista? Maistamiseen ei ole olemassa yleisiä ohjeita, vaan vain kehittynyt makuaisti voi erottaa tietyn kahvityypin tai kasvualueen erityispiirteet. Kahvin mausta ja aromista, joihin kasvatusalue vaikuttaa, meille kertoo KahviKaverin johtaja Aurimas Vainauskas. Guatemalalaisen kahvin aromi muistuttaa hieman Hondurasin kahia, sillä kummallakin kasvualueella on samantapaisen ekologinen järjestelmä. Myös tuotantotapa vaikuttaa näiden maiden kahien samankaltaisuuteen. Kummankin maan kahvinviljelijät jalostavat kahvipapuja samankaltaisin menetelmin (märkä käsittelytapa). Indonesiassa ja Keniassa kasvatetussa kahvissa esiintyy sen sijaan täysin toisenlaisia aromeita ja makuominaisuuksia. Seuraavassa kuvaamme maailman eri alueilla viljeltyjen kahvien ominaisuuksia, mutta täytyy mainita, että kahvin tuotanto- ja paahtotapa voi vaikuttaa suuresti siihen, millainen maku ja tuoksu lopputuotteessa on. Käsittelytavat vaikuttavat aina siihen, millainen maku kahviin lopulta syntyy. Keski-Amerikka Keski-Amerikka erä maailman suurimmista kahvintuotantoalueista. Etelämpänä sijaitsevan Kolumbian kanssa Keski-Amerikan maat hallitsevat suurta osaa kahvin maailmanmarkkinoista ja kätevän sijaintinsa vuoksi dominoivat myös Amerikassa käytettävän kahvin markkinoita. Siksi tällä alueella valmistetulla kahvilla on valta muokata kahvikulttuurin uusimpia trendejä ja määritellä haluttuja makutyyppejä. Kaikissa Keski-Amerikan maissa vallitsee samankaltainen ilmasto ja maasto. Lisäksi viljelmillä kasvavat samat kahvilajit ja kahvintuottajat käyttävät samanlaisia jalostustekniikoita. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tällä alueella viljeltävässä kahvissa on vivahteikas maku ja siinä on hedelmäistä hapokkuutta. Guatemalasta peräisin olevan kahvissa voi tuntea omenan hentoa hapokkuutta ja meksikolaisessa kahvissa taas mietoa kirsikan makua. Keski-Amerikan maissa tuotetun kahvissa on luonteenomaista ruoksokeria muistuttava makeus, joka muuttuu suklaiseksi tai voitaikinan kaltaiseksi miedoksi makeudeksi. Tämän alueen kahvipavuissa on tyypillisesti mietoa hapokkuutta sekä hedelmien ja mausteiden sävyjä. Kaikista maailman kahveista kenties juuri Keski-Amerikan kahvissa on parhaiten tasapainotettu aromi. Etelä-Amerikka Eteläamerikkalaisesta kahvista puhuttaessa tulee mieleen ensimmäisenä tärkeä kahvin tuottajamaa Kolumbia. Kolumbialainen kahvi on vallannut itselleen arvostetun paikan suurimpien kahvintuottajien kolmikossa. Kolumbian perinteikkäässä kahvissa voi aistia samanlaista makeaa hapokkuutta kuin Perun korkealaatuisessa kahvissa. Lisäksi Kolumbia ja Perun kahvilaaduissa on vahvaa karamellimaista makua ja lievää maapähkinöiden makua. Juuri nämä ominaisuudet tekevät Etelä-Amerikasta yhden kahviasiantuntijoiden eniten arvostamista tuotantoalueista. Brasilia Brasialialinen kahvi on syytä nostaa esille muiden Etelä-Amerikan kahvinviljelymaiden lisäksi. Brasilia ansaitsee erityismaininnan ensinnäkin sen vuoksi, että se on yksi markkinoiden suurimmista kahvituottajista, joka vie kahvia lähes kaikkialle maailmaan. Brasilialaisissa kahvipavuissa, ennen kaikkea “Brazil naturalissa”, voi havaita maapähkinän makua ja luonteikasta runsasta aromia. Siksi brasilialaisia papuja käytetään useimmiten espresson valmistamiseen. Brasialiaisen kahvissa esiintyy usein suklaan ja vivahteikkaiden mausteiden sävyjä. Etelä-Amerikan muihin maihin verrattuna Brasilia erottuu selkeästi helposti tunnistettavalla aromillaan. Etiopia Etiopia kannattaa erottaa kokonaan omaksi luokakseen Afrikan kahvia tuottavista maista. Etiopialainen kahvi on ainutlaatuista ensinnäkin sen monipuolisuuden vuoksi. Tässä maassa kasvaa tuhansia kahvipensaita, joista monet ovat villejä eivätkä kuulu mihinkään lajiin. Monipuolisuutensa vuoksi Etiopiassa tuotetussa kahvissa on usein täysin ainutlaatuisia aromeita ja makuominaisuuksia. Etiopiassa myös tuotetaan kahvia monin eri tavoin verrattuna moniin muihin maailman kahvintuottajamaihin. Kahvin tärkeimmät tuotantotavat ovat luonnollinen (kuivamenetelmä) ja märkämenetelmä. Luonnollista menetelmää käytettäessä kahvipapua suojaavat kahvimarjat kuivataan ennen kun pavut erotataan hedelmälihasta. Märkämenetelmässä kahvimarjat kuoritaan kahvipavuista 12 tunnin kuluessa poimimishetkestä, jonka jälkeen papuja liuotetaan vesialtaassa. Kumpikin menetelmä on ainutlaatuinen ja antaa kahville omanlaisensa maun ja erilaisia makuominaisuuksia. Kuivamenetelmällä käsitellyissä pavuissa on vahva hedelmäinen aromi sekä viinin vivahteita. Märkämenetelmällä tuotetuissa pavuissa taas erottuu kasvimaisia tuoksuja ja hentoa teenkaltaista jälkimakua. Kuivamenetelmällä käsitellyt etiopialaiset pavut ovat aintulaatuisia myös niissä esiintyvien makeiden marjojen (mustikat, mansikat) tuoksun puolesta. Märkämenetelmällä tuotetuissa kahvipavuissa on sen sijaan hienoa jasmiinin ja sitrusruohon aromia, maussa taas kuivuutta ja keveyttä. Kenia Keniassa viljelty kahvi on erikoista, koska kahvimarjat kasvavat isoiksi ja mehukkaiksi. Tähän vaikuttaa eniten ilmasto ja runsas auringonpaiste. Nämä tekijät tuottavat kenialaiseen kahviin miellyttävän pikantin makeuden. Kahvissa voi aistia hapokasta tomaatin makua ja mustaherukan terävyyttä. Kniassa tuotettu korkealaatuinen kahvi on täynnä trooppisia aromeja. Monet kahvin asiantuntijat mainitsevat, että kenialainen kahvi on yksi heidän suosikeistaan. Indonesia Indonesialle on tyypillistä lajien monipuolisuus. Täällä viljeltävän kahvin aromissa voi tuntea voimakkaasti paikallisen ilmaston ja jalostustekniikan erikoispiirteitä. Sumatran alueelta peräisin olevassa kahvissa on ilmasto-olosuhteiden ja käsittelymenetelmien vuoksi usein erittäin vahvaa paahteinen ja savuinen maku. Muut indonesialaiset kahvit voi tunnistaa niiden vahvasta sienimäisestä tai kasvimaisesta aromistaan ja pitkästä makeuttamatonta kahvia muistuttavasta jälkimaustaan. Asiantuntijat jakavat sumatralaisen kahvin kahteen luokkaan: toiset pitävät sitä yhtenä suosikkikahvinaan ja toiset eivät siedä sitä lainkaan. Varmaa on ainakin se, että tämä kahvi ei jätä ketään välinpitämättömäksi!