Kofeiiniton kahvi: asiat, mitä olisi hyvä tietää Arijana Kahviopas Jaa: Link copy Kofeiiniton kahvi on saanut aina enemmän huomiota – on kuitenkin huomattu, että sen yllä on tumma epäluottamuksen ja epäilyksen varjo. Ihmiset sanovat usein, että ”kofeiiniton kahvi on varmaan aika mautonta”. Muut sanovat, että ”kuka tietää, miten siitä on kofeiini poistettu” ja arvelevat, että ”se on ilmeisesti täynnä kaiken maailman kemikaaleja, jotka eivät voi olla terveellisiä”. Jotkut jopa miettivät ”onko se oikeasti kofeiiniton” tai epäilevät ”onko edes mahdollista, että tällainen kahvi on hyvänmakuinen”… Kohdatessa tällaista näkökulmaa aina uudestaan, ollaan lopulta päätetty kumota näitä myyttejä selvittelemällä asiaa hieman perusteellisemmin. Koitetaan selvittää nyt, että voiko kofeiiniton kahvi olla laadukas ja maukas! Ja sitä tehdessä kerrotaan myös mihin kannattaa kiinnittää huomiota kofeiinitonta kahvia valitessa. Mikä on kofeiini? Kofeiiniton kahvin tarkoitus on antaa meidän nauttia rakastettua kahvin makua ilman kofeiinin vaikutuksia. Noniin, kofeiini on kitkerä, hajuton, valkoinen, stimuloiva aine, jota löytyy luonnossa eri pähkinöistä, siemenistä ja lehdistä yli 60 eri kasvilajikkeesta, jotka löytyvät Afrikasta, Itä-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Tunnetuimmat kofeiinin lähteet ovat: Kahvipavut Teelehdet Kaakaopavut Kolapähkinät Kofeiinilla on lukuisia terveysvaikutuksia (voit lukea niistä täältä) ja sillä on monia käyttötarkoituksia. Kahvi, kaakao ja kaakaojuomat, cola, energiajuomat, suklaa, lukuisat ravintolisät ja lääkkeet sisältävät kofeiinia. Ennen kuin huolestut muista, että ihmisillä on yleensä aika hyvä kofeiinin sietokyky. Terveelliselle aikuiselle on maksimaalinen suositeltava päivittäinen kofeiinin annos jopa 400 mg, joka on noin 4 tavallista (240 ml) kupillista suodatinkahvia. Se on aika kohtalainen määrä, eikö vain? Kenen pitäisi rajoittaa kofeiinin käyttöä? On joitakin ihmisiä, joita neuvotaan vähentämään kofeiinia ruokavaliossaan tai jättämään se pois kokonaan. Niihin ihmisiin kuuluvat, ne, jotka ovat luonnollisesti herkkiä kofeiinin suhteen, raskaana olevat naiset, ahdistuksesta kärsivät, korkea verenpaine, unihäiriöt, sydänvaivat tai ruoansulatushäiriöt, kuten myös ne, joiden lääkkeet eivät sovi yhteen kofeiinin kanssa. Jos olet jo ylittänyt päivittäisen rajan, kuulut myös näihin ihmisiin! Me kaikki ollaan koettu sitä: aiot napata vielä yhden kupillisen ja huomaat, että se on jo viides, kuudes tai jopa seitsemäs kupillinen. Nopeaan sykkeen ja tärisevien käsien syy on yhtäkkiä selvä… Meillä on kuitenkin hyviä uutisia: sinun ei tarvitse luopua kahvista välttääksesi kofeiinia! Kofeiiniton kahvi: mikä se oikeastaan on? Nykyään on tukijoita, jotka osallistuvat aktiivisesti erilaisiin kofeiinittomien kahvipapujen viljelyyn keskittyviin kokeisiin, suurin osa nykyään kasvatettavista kahvipuista tuottaa kuitenkin edelleen piristettä täynnä olevaa papua. Kofeiinilla on yksi hyvin tärkeä tehtävä: se auttaa kahvipuita taistelemaan tuholaisia vastaan. Joten tällä hetkellä (saatamme joutua muuttamaan tämän määritelmän tulevaisuudessa), kofeiiniton kahvi on kahvi, josta on otettu kofeiini pois tavalla tai toisella. On kiinnostavaa, että kofeiinin poistamisen historia on vasta saapunut toisen vuosisatansa. Ihan kuten monet muutkin suuret keksinnöt, tämäkin tapahtui vahingossa, kun eräs onnekas henkilö huomasi tämän vahingossa. Vuonna 1903 Ludwig Roselius, saksalainen kahvikauppias otti vastaan erään erittäin suuren kahvilähetyksen paikallisessa satamassa. Hänen ilon hetki oli kuitenkin lyhyt, kun hän huomasi, että myrsky oli kastellut hänen papunsa läpimäriksi matkan aikana. Vaikka hän aluksi halusi heittää pavut kokonaan menemään, Ludwig päätti kuitenkin antaa niille vielä mahdollisuuden: hän pesi pavut ja paahtoi ne kuitenkin. Tulos oli yllättävä: näistä pavuista valmistettu kahvi maistui ihan kahvilta, mutta sillä ei ollut enää piristävää vaikutusta. Parin vuoden kokeilun jälkeen, Roselius lopulta patentoi ensimmäisen teollisen kofeiinin poistoteknologian vuonna 1906. Tässä prosessissa käytettiin suolaliuosta ja kemiallista liuotinta bentseeniä. Samana vuonna Ludwig alkoi tuottamaan kofeiinitonta kahvia kaikkialla Yhdysvalloissa: sitä myytiin nimellä Sanka, juomaa mainostettiin paljon ja siitä tuli nopeasti uusi muoti. Nykyään tämän kofeiinin poistamismenetelmän sijalle on kuitenkin tullut lukuisia muita: valitettavasti huomattiin lopulta, että bentseeni on vaarallinen syöpää aiheuttava aine. Ehkä tämä pilasikin tällaisen kahvin maineen? Elämme kuitenkin jo ihan eri aikaa ja kofeiinia poistetaan uudistetuilla menetelmillä. Kofeiinin poistomenetelmät: mikä on paras? Nykyään kohtaat todennäköisimmin yhtä näistä kofeiinin poistomenetelmistä: liuotinpohjaiset prosessit (näissä voidaan käyttää metyleenikloridia tai etyyliasetaattia), kuuluisa Swiss Water prosessi, jossa käytetään vettä ja vihreää kahviuutetta, tai uusin menetelmä, joka perustuu hiilidioksidin (CO2) käyttöön. Ennen kuin kerrotaan näistä enemmän, katsotaan mitä niillä on yhteistä: Kofeiini poistetaan aina vihreistä (paahtamattomista) kahvipavuista. Suurin haaste tässä on kofeiinimolekyylien erottaminen jättäen kuitenkin muut kemialliset yhdisteet paikoilleen. Tämä ei ole läheskään helppo tehtävä ottaen huomioon, että kahvissa on yli 1000 sellaista yhdistettä ja niistä jokaisella on merkitys valmiin juoman makuun ja aromaan. Kofeiini on vesiliukoinen, joten jokaisessa kofeiinin poistomenetelmässä käytetään vettä tavalla tai toisella. Ainoastaan vesi ei kuitenkaan riitä, sillä myös muut yhdisteet liukenevat siihen. Kofeiinin erottamiseksi näistä yhdisteistä tarvitsee jotain muuta ainetta. Liuottimet Tällä menetelmällä vihreät kahvipavut ensin höyrytetään tai upotetaan veteen jotta niistä saisi myöhemmin helpommin kofeiinin pois. Sitten pavuista poistetaan kofeiini suoralla tai epäsuoralla menetelmällä. Suoralla menetelmällä pavut upotetaan liuottimeen ja jätetään ne sinne, kunnes kofeiini on poistettu. Sitten pavut huuhdellaan vedellä ja höyryllä ja lopulta kuivataan, että ne saisivat taas alkuperäisen kosteustason. Epäsuora menetelmä on kuitenkin erilainen. Ensin pavut upotetaan veteen ja ne pidetään siellä kunnes ne vapauttavat niihin kerääntyneen kofeiinin. Kofeiinin liuetessa liukenevat myös muut liukenevat makuun liittyvät aineet. Pavut otetaan sitten pois vedestä ja siitä erotetaan kofeiini erityisellä liuottimella. Sen jälkeen samat pavut laitetaan taas kofeiinittomaan veteen: tämä antaa pavuille takaisin niiden alkuperäisen maun pysymällä kofeiinittomina. Tähän prosessiin käytetään yleensä metyleenikloridia tai etyyliasetaattia liuottimena. Kofeiinin poistaminen metyleenikloridilla on edullisin vaihtoehto, mutta se on myös kiistanalaisin. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) rajoittaa metyleenikloridin käyttöä: suuri määrä tätä ainetta voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia. Vaikka kofeiinin poistoon käytetään paljon pienempää määrää hyväksytystä normista ja siten sitä on täysin turvallista käyttää (mainitsemattakaan sitä, että itse aine ei voi mitenkään jäädä papujen sisälle kofeiinin poiston jälkeen), tähän menetelmään silti suhtaudutaan epäilevästi. Muista, että jos kofeiinittoman kahvin pakkauksessa ei sanota, miten kofeiini poistettiin, siihen käytettiin suurella todennäköisyydellä metyleeniä. Toinen suosittu liuotin on etyyliasetatti. Tämä orgaaninen yhdiste saadaan etanolin ja etikkahapon seoksesta. Luonnollisen etanolin uuttamiseen, jota käytetään yleisimmin kofeiinin poistamiseen, käytetään usein sokeriruokoa. Siksi tätä menetelmää kutsutaan myös ”sokeriruoko menetelmäksi” tai vain ”luonnolliseksi menetelmäksi”. Etyyliasetaatti on hyvin syttyvä, joten sen kanssa työskentely on hieman riskialtista. Swiss Water Process Kun epäilykset liuottimista kasvoivat, alettiin pian etsimään parempaa menetelmää kofeiinin poistamiseen. Swiss Water menetelmä luotiin vuonna 1933 Sveitsissä (siitä tulee myös sen nimi). 1980-luvulla rakennettiin Kanadaan, Vancouverin lähelle, tehdas: siellä alkoi Swiss Water menetelmän kaupallinen käyttö. Ihan alusta alkaen menetelmä on kehunut olevansa ”100 % kemikaalien vapaa” ja pystymään ”säilyttämään parhaat maut”. Metodia arvostetaan sen ympäristöystävällisten ominaisuuksien takia, joita todistavat viralliset sertifikaatit. Miten se sitten toimii? No, vihreät kahvipavut upotetaan ensin kuumaan veteen, johon kofeiini ja maut liukenevat. Ensimmäinen mauton satsi kahvipapuja otetaan vedestä pois. Käyttämällä erityisiä hiilisuodattimia, vedestä poistetaan kofeiini. Näin saadaan vihreä kahvitiiviste, tai GCE. Uusi satsi papuja – nämä ovat vielä täynnä kofeiinia – upotetaan tähän nesteeseen. Kofeiini liukenee, mutta kaikki maut säilyvät vihreän kahvitiivisteen ansiosta. Tuloksena saadaan pavut, joista on poistettu 99,9 % kofeiinista, mutta niiden maku ja aromit ovat säilyneet maksimaalisen hyvin. Tätä hellävaraista menetelmää käytetään vain laadukkaissa specialty kahveissa. Luonnollisesti se on aika tyyristä, joten sellaisen kahvin hinta rukkaa olla myös korkeampaa. Kofeiinittoman kahvin tunnistaa yleensä aika helposti: sen pakkauksessa on aina ylpeä Swiss Water menetelmä merkintä. Meidän mielestä tämä merkintä tarkoittaa aina erittäin laadukasta kahvia. KahviKaveri suosittelee: [siteorigin_widget class=”Custom_Blog_Post_Product_Widget”][/siteorigin_widget] Hiilidioksidi (CO2) Hiilidioksidi menetelmä on uusin innovaatio kofeiinittoman kahvin maailmassa. Sen keksi saksalainen kemisti Kurt Zosel Max Plank instituutissa. Tässä menetelmässä käytetään nestemäistä hiilidioksidikaasua, joka auttaa erottamaan kofeiinin vaikuttamatta makumolekyyleihin. Uutettua kofeiinia täynnä oleva kaasu laitetaan eri astiaan: siellä kaasu palautuu alkuperäiseen muotoonsa ja kofeiini jää erikseen. Jälkeenpäin hiilidioksidi laitetaan taas erilliseen astiaan, josta sitä voi käyttää uudelleen ja uutettu kofeiini myydään yhtiöille, jotka valmistavat lääkkeitä, kosmetiikkatuotteita, energiajuomia ja lukuisa muita tuotteita. Suurten kustannusten takia tämä menetelmä on yleensä varattu kahville, jota valmistetaan ja myydään suurissa määrissä. Menetelmää nähdään hyvin positiivisena: se säilyttää hyvin maut, aromit ja alkuperäisen kahvin rakenteen. Ihan kuten Swiss Water menetelmä merkintä, CO2 merkintä laitetaan ylpeydellä kahvipakettiin. KahviKaveri suosittelee: [siteorigin_widget class=”Custom_Blog_Post_Product_Widget”][/siteorigin_widget] Kuinka paljon kofeiinia on kofeiinittomassa kahvissa? Kuulostaako kysymys kummalliselta? Mutta se on täysin järkevä kysymys! Ihan sama kuinka paljon me yritämme, me emme pysty poistamaan pavuista kofeiinia täysin. Euroopan laki määrää, että kahvia voi sanoa kofeiinittomaksi kunhan ”vedettömän kofeiinin pitoisuus ei ylitä 0,3 painprosenttia kahvipohjaisesta kuiva-aineesta”. Tämä tarkoittaa, että nykyään käytettävillä kofeiinin poistamismenetelmillä pitää saada poistettua vähintään 97 % kahvissa luonnollisesti olevasta kofeiinista. Standardissa (240 ml) kupillisessa suodatinkahvia on n. 96 mg kofeiinia, 30 ml espressossa on se määrä n. 63 mg, kun taas kofeiinittomassa kahvissa sit on vain 2-3 mg. Jos olet kiinnostunut eri kahvijuomien kofeiinipitoisuudesta, voit lukea siitä meidän blogista Kuinka paljon kofeiinia on kupillisessa kahvia?. Vaikka on totta, ett kofeiinittomassa kahvissa on jossain määrin kahvia, ajattele sitä näin: saadaksesi edes vähän stimulaatiota tämäntapaisen kahvin juomisesta, sinun täytyisi päihittää 1800-luvun ranskalainen kirjailija Honoré de Balzac, jonka tiedetään juoneen yli 50 kupillista vahvaa turkkilaista kahvia joka ainoa päivä. Täten sinun ei tarvitse murehtia pientä kahvimäärää kofeiinittomassa kahvikupissasi. Tai no, paitsi jos aiot ottaa haasteen vastaan… Maukas ja kofeiiniton: onko se edes mahdollista? Emme varmastikaan halua sanoa, että kofeiiniton kahvi maistuu juuri samalta kuin kahvi, joka on täynnä kofeiinia. Se ei vain ole mahdollista: tämän piristävän aineen kitkerien osien poisto vaikuttaa suoraan makuun, täyteläisyyteen ja happamuuteen. Emme kuitenkaan myöskään haluta sanoa, että kofeiiniton kahvi on vähemmän maukasta tai jopa mautonta, kaukana siitä! Ollaan eksperimentoitu enemmän kuin kerran itse tarjoamalla kollegoille tai asiakkaille kofeiinitonta kahvia heidän tietämättä. Tähän asti kukaan ei ole huomannut eroa ennen kuin ollan paljastettu salaisuus. On myös totta, että tosiaan maukkaan kofeiinittoman kahvin löytäminen on hankalaa. Tähän on pari eri syytä. Ensinnäkin maailmassa on lukuisia kahvifanaatikoita, jotka ovat valmiita nappamaan parhaat kahvit heti kun ne tulevat markkinoille – ja nämä kahvin ystävät ovat harvoin valmiita muuttamaan mitään niiden lempijuomassaan. Joten, se on totta, että hyvin laadukkaasta kahvista päästään harvoin poistamaan kofeiinia. Toiseksi, kofeiinittomia papuja on hankalampi paahtaa, joten suurin osa paahtimoista ei halua ottaa tätä riskiä. On kuitenkin yksi asia, joka muuttaa kaiken: se on aina kasvava ei-piristävän kahvin suosio. Tämän kahvin ei pidä olla kuitenkaan vain kofeiiniton vain sen pitää myös maistua hyvältä! Tämän trendin huomattuaan kahvivalmistajat alkoivat sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Laadukkaiden kofeiinittomien papujen ostaminen oli melkein mahdotonta vielä pari vuotta sitten, mutta nykyään se on helpompaa. Löydät sellaista kahvia myös meidän valikoimasta: se on mahtava Colombia Decaf Excelso, siitä on poistettu kofeiini Swiss Water menetelmällä ja se on jo suosittu asiakkaidemme joukossa. Etkö ole vieläkään vakuuttunut, että kofeiiniton kahvi voi olla yhtä hyvää kuin tavallinen? Kokeile tätä kahvia ja näet itse! Mihin tulisi kiinnittää huomiota? Valitessa kofeiinitonta kahvia, harkitse samoja asioita kuin tavallista kahvia ostaessa: Alkuperämaa. Mitä laadukkaampaa kahvia käytetään sitä maukkaampaa se on myös kofeiinin poistamisen jälkeen. Miten voit tunnistaa tällaisen kahvin? No, yleensä sääntönä on, että: laadukkaissa kahveissa on ylpeydellä merkitty tietoja niiden alkuperästä (lajike, maa, alue yms.). Mitä enemmän yksityiskohtia pakkauksessa on, sitä laadukkaampaa se yleensä on. Paahtotaso. Ollaan jo mainittu, että kofeiinittoman kahvin paahtaminen on haastavaa – sen takia saadaan usein liian tummat tai jopa palaneet pavut. Näin ei pitäisi kuitenkaan olla! Et näe papuja läpinäkymättömän paketin läpi, mutta voit kiinnittää huomiota siinä merkittyyn paahtotasoon. Vältä erittäin tummapaahtoista kofeiinitonta kahvia. Paahtamisen päivämäärä. Mitä tuoreempi kahvi, sitä maukkaampaa se on valmiina. Tämä on aina totta, puhutaanko sitten kofeiinittomasta tai tavallisesta kahvista – oikeastaan tuoreus on tärkeämpää kofeiinittomalle kahville, sillä se hapettuu nopeammin, jonka takia siitä katoaa maut ja aromit vielä helpommin. Kofeiinin poistamismenetelmä. Tapa, jolla kofeiini on poistettu kahvistasi, on myös tärkeä. Sanottiin jo, että laadukkaassa kahvissa on yleensä kofeiinin poistomenetelmä mainittu paketissa tai tuotekuvauksessa. Aina kun mahdollista kannattaa valita luonnollinen tai arvostettu menetelmä eli Swiss Water tai CO2 kofeiinin poisto. Yhteenvetona… Kuten ilmeisesti huomaat, maukasta kofeiinitonta kahvia on varmasti mahdollista löytää: sinun täytyy vain löytää itsellesi oikea lajike. Meidän mielestämme kofeiinittoman kahvin tulee olla yhtä maukasta kuin tavallisen – tai ehkä jopa maukkaampaa. Loppujen lopuksi, kofeiinittoman kahvin ystävät kaipaavat vain kahvin makua. Joten nauti todella hyvää kahvia, riippumatta siitä, kuinka paljon siinä on kofeiinia!
